sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Kauden ensimmäinen alamäkiharjoitus

Aamusta tuli käytyä Leppävirralla Museotiellä potkimassa mäki ylös alas kolmeen kertaan. Tuolta löytyy noin 1,8 km pätkä joka käy hyvästä harjoituksesta alamäkipotkukelkkailun MM-kisoihin. Ylös potkien menee 12 min ja alas 4,5 min. Ihan kivasti happottaa alamäki reisiä sykkeiden nostessa jopa 175. Vauhti jyrkimmässä kohdassa nousee yli 40 km/h. Mokomat olivat hiekoittaneet mäen jyrkimään kohdan.

maanantai 31. joulukuuta 2018

WL 30.12.2018

Kiitokset Suomen perinneurheiluliitolle palkitsemisesta. Valitettavasti en päässyt paikalle vastaanottamaan palkintoa.
Jorkki lienee muistanut väärin menestykseni urheilun saralta vuonna 2018.
Jutussa alamäkipotkukelkkailun maailmanmestaruus pitää paikkansa, mutta Multian MM-potkukelkkailusta tuomisena oli värisuora. 1500 metrin maailmanmestaruus uudella ME-ajalla, 100 m hopea ja maratonin pronssi.
Kesän potkulautailun MM-kisoista Hollannista tuomisena oli master-sarjan sprintin hopea, ei mestaruus kuten jutussa oli kerrottu.
Edelliset potkulautailun maailmanmestaruudet löytyvät kyllä vuodelta 2016 Australiassa pidetyistä MM-kisoista.

torstai 20. joulukuuta 2018

Potkukelkkaileva mielensäpahoittaja

Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun menin Mulan jääradalle potkimaan potkukelkalla ja huomasin ”norsulauman” käyneen tamppaamassa eilen sataneen lumen jäärataan kiinni.

Kyllähän irtolumen helposti saa liikkumaan radalta kelkan edessä pideltävällä kotimaisella lumentyöntimellä, mutta sitten kun siinä on siroilla 37-45 kokoa olevilla kengillä käyty astelemassa rataa ympäri niin homma on toisin.

Lumentyöntimen ergonomisen kädensijan upotessa kolmattakymmenettä kertaa rintakehään alkaa pohtimaan onko tässä mitään järkeä.

Tämä kaksijalkainen lauma, osa hihnan perässä parasta kaveriaan ulkoiluttaen, oli myös ikuistanut jään pintaan kevääseen asti pysyvät jalanjälkensä Hollywoodin tapaan. Oli siinä sitten varmaan jääty porukassa ihmettelemään, että onpa vettä vähän noussut jäälle.

Molempien aivosolujeni on niin vaikea ymmärtää, että ensin meidät potkukelkkailevat ukot ajetaan pois ihmisten ilmoilta hiekoittamalla kaikki mahdolliset väylät. Sitten kun meidät on saatu ajettua järvien jäille yksinäisten pilkkimiesten ihmeteltäväksi ja kun olemme sinne saaneet luotua lajin säilymistä edistävät olosuhteet, niin sitten kuitenkin tullaan sinne perässä.

Seuraavaksi meitä varmaan vaaditaan levittämään sepeliä radoille, ettei vaan kukaan vahingossa liukastu.

Saa nähdä tuleeko taulusta palautetta.

perjantai 14. joulukuuta 2018