sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Myönnän olen narkkari

Ei eilinen mennyt hukkaan ei,
mutta Kanavankangas jaloista voimat vei.
Hyvä, että aamupissalle kykenee köpöttelemään,
palaan suosiolla sänkyyn pötköttelemään.
Sauvojen kanssa aioin kolme tuntia marssia,
mutta siitä olisi tullut ihan farssia.
Levossahan sitä kuulemma palautuu
ja korvien väli samalla latautuu.


Kuva, jonka Markku Levänen (@markkulevanen) julkaisi



Näin tuumin tänään aamulla klo seitsemän jälkeen.

Nyt puolen päivän aikaan minulla alkaa olla jo vieroitusoireita ja hyvin paha mieli pohtien miksi en sittenkään lähtenyt.

Aloitin harjoituskauteni tulevaa potkukelkkailutalvea kohti 3 viikkoa sitten. Pohkeiden kanssa on ollut vähän ongelmia, joten pääasiallinen laji jolla olen kovat treenit tehnyt on vesijuoksu. Nyt on onneksi vuorossa kevyt viikko.

Eilen aamusta kävin tekemässä alkuverran kuntopyörällä+ 1/2 h kuntopiirin ja 40 min vesijuoksun sisältäen 6x3" suorilla jaloin potkut / 3 min palautuksella.

Iltapäivän potkut Kanavan maastoissa eCruisen perässä veivät viimeiset mehut miehestä.

Tässä muutaman viime viikon aikana olen myös pohtinut riittäkö motivaatio tai intohimo kesän Kickbike kautta varten. Täytyisi alkaa etsiä sponsoreita mikäli mielisi kiertää kisoja ulkomailla. Tämän pohdinnan olen kuitenkin siirtänyt maaliskuuhun kunnes Multian MM-kisat ovat ohi.

Jospa tässä pikku hiljaa elämän muut palikat asettuisivat uomiinsa ja sitä kautta saisin suunnan reittikarttaan. Urheilu tuntuu vain olevan niin helppo pakopaikka pois arjen vaikeista asioista.
Vaikka yksin lenkillä tai altaassa ollessa tulee pohdittua asioita insinöörikoulutukssa annetulla mallilla palapalalta ja pohtien eri palasten vaikutuksia. 

Ehkä olen tulossa vain vanhaksi.