Huruslahden retkiluistelurata

Kahden päivän leudot kelit muuttuivat yöllä pikku pakkaseksi, joten lähdit aamulla katsastamaan Huruslahden retkiluisteluradan kuntoa.

Autolla en uskaltanut jäälle ajaa vaan jätin auton parkkiin Hertunrannan uimarannalle. Jäälle mennessäni vastaan kyllä tuli pari autoa jotka olivat käyneet varmaan moottoriurheilijoiden jääradalla.

Retkiluistelurata oli potkittavassa kunnossa vaikka olikin epätasainen. Luistelijoille en rataa suosittelisi.
Tuuli oli kova, mutta myötätuulessa aurinko lämmitti jo keväisesti naamaa. Pyörin radalla tunnin ja yhden reippaasti potkitun kierroksen ajaksi katsoin 3 min 40 sek.

Tämän jälkeen lähdin seikkailemaan jäätietä kohti moottoriurheilijoiden jäärataa. Jäätien toinen reuna oli potkittavassa kunnossa ja yllätyin kun pääsin jääradalle. Sehän oli tasaisempi mitä luistelijoille tarkoitettu rata.

Kiersin rataa kunnes noin 700 metrin jälkeen tuli kohta, jossa aamun autoilijat olivat rikkoneet tuoreen jäänpinnan ja tehneet reitille 200 metrin kynnöspellon. Ei muuta kun täyskäännös ja kohti lähtöpaikkaa.
Mielessä kävi, että pitkällä lähtösuoralla voisi hyvinkin järjestää vaikka potkukelkkakisat.

Potkittua tuli reilut 1,5 tuntia ja tämä olikin ensimmäinen harjoitus Ice Maratonin jälkeen. Jokohan tämä kolme viikkoa kestänyt tauti jäisi kohta taakse.