Johan oli kisat, enpä ole aikaisemmin harrastanut
potkukelkkailu juoksua, muuta tulipahan sekin koettua kisat päättäneellä 15 km matkalla.
Täytyy sanoa, että yllätin itseni 200 metrin finaalissa.
Pääsin lopussa lähes voittajan Lahtisen Jussin rinnalle ennen maaliviivaa. Ongelmia
minulle tuottivat lähdöt kun ensimmäinen potku suti pehmeällä jäällä niin 200 m alkuerässä, finaalissa
kun viestin ensimmäisellä osuudellakin.
Jäin lähdöissä muista melkein kelkanmitan ennen kun sain
itseni vauhtiin. Viestissäkin tulin ensimmäiseen kaarteeseen vasta kolmantena.
2000
metrillä lähdin vetämään eka suoran omaa vauhtia. Ensimmäisessä
kaarteessa huomasin, että LepU:n yllättäjä Tuomaisen Pertti olikin selkäni
takana kakkosena, ajattelin pitää vauhtia alusta asti.
Toisella kierroksella moottorikelkka kuvaajineen tuli
porhaltamaan reitille ja möyhimään lisää pehmeää rataa. Toivottavasti edes
pätkä kisasta näytetään telkkarissa.
Viimeisellä kierroksella eka kaarteessa sitten Jussi
porhalsi ulkoa ja Hannu sisältä ohi. Luulin kyllä pitäneeni sisäkaarteen
kiinni, joten epäilin turhaan Hannun oikaisseen havutuksen väärältä puolen.
Kun miehet sitten takasuoralla lisäsivät vauhtia tuumin,
että menkää sitten, minä säästelen maratonille.
Maraton lyhennettiin 15 kilometriin
huonon radan takia. Maratonin lähdössä minulla oli jo usko loppua kun alkuun
kierrettiin kaksi kierrosta pehmeää 600 metrin rataa. Olin hätää kärsimässä Hannun
pitäessä vauhtia yllä. Tuntui, ettei piikkari pidä yhtään sohjossa.
Pidemmän kierroksen menomatka vastatuuleen oli ihan
potkittavassa kunnossa, mutta paluu takaisin kisa-areenalle olikin sitten
melkoista kahlausta. Löytyi lumen tukkia osuuksia, joissa kelkkaa täytyi kantaa
sekä märkiä osuuksia, joissa vesi oli noussut jäälle.
Pehmeän loppusuoran pelossa tein oman ratkaisuni jo toisella
kierroksella ennen paluuta kisa-areenalle yritin sitten Hannusta irti, mutta
usko omiin kykyihin taisi loppua liian aikaisin kun vilkaisin, että Hannu pysyi
edelleen peesissä. Joten jatkoimme sitten yhtä matkaa.
Hannu sitten ratkaisi kisan juoksu pätkillä saaden siinä
riittävän eron, jota en saanut enää potkimalla kiinni.
Mikä se sieltä Hannun haarojen välistä pilkistää?
No, näiden kisojen jälkeen osaan varautua myös tällaisiin
olosuhteisiin. Ensi vuonna Multialla on sitten luvassa 25. MM-kilpailut, joten
toivotaan silloin kunnon talvea ja paljon uusia potkijoita mukaan.
Ps. Pyydän ennakolta anteeksi Teiltä kaikilta, joille saatoin tartuttaa vatsataudin. Itse jatkoin torstaina alkanutta vatsatautia vielä lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti