maanantai 20. joulukuuta 2010

Katsaus kesän 2010 harjoitteluun

Mennyt kesä oli mielenkiintoinen kokemus ja opetti myös, että levossa kehittyy.
Huhtikuun lopussa (vko 14) tapahtunut loukkaantuminen laittoi koko paketin uusiksi ja pakotti korvaamaan potkulautailun korvaavilla harjoituksilla. Samalla kesän tavoitteet menivät uusiksi ja harjoittelu tähdättiin vain Italian MM-kisojen 400 m sprinttiin. Tällöin harjoitusmäärällä ei ollut enää niin suurta merkitystä ja se näkyy alla olevassa harjoitusaika taulukossa.



















Kesäkausi alkoi viikolla 9 ja päättyi viikolla 39. Tunteja kertyi 225 h.


Vesijuoksu ja uinti tulivat touko-kesäkuuksi pääosaksi minun harjoitteluani. Vaikka tuntuikin tylsältä raahautua uimahallille mummojen joukkoon otti se 9,9% osuuden harjoittettelustani.
Race Maxilla kilometrejä kertyi 1118 km keskivauhtina 20,10 km/h ja osuus harjoittelusta 24,7%.
Cross Maxilla 332 km, keskivauhti 13,7 km/h osuuden ollessa 10,8%.

Alkukaudesta talvi oli vielä päällä, joten Kicksparkilla mentiin jäällä ja teillä 14,6 % osuudella.
Hiihtoakin kertyi muutama tunti (3,4%).

Pyöräily korvasi valtaosin potkut jota kertyi 22,6% harjoittelusta.

Voimaharjoittelun osuus oli kokonaisuudessaan 10,8%. Tämä sisälsi puntit, keppijumpat, kuntopiirit, kuminauha ja taljapotkut.
Muiden lajien kuten sauvakävelyn, juoksun ja sählyn osuudeksi jäi 3,1%.

















Tehoissa liikuttiin aikalailla peruskestävyyden puolella.
Olen jakanut seurannassa peruskestävyyden 3 osaan sykkeiden mukaan (<119, 120-139, 140-159).
Vauhtikestävyys on jaettu kahteen alueeseen (160-169 ja 170-179)
Ja maksimi oli yli 180 lyönnin.

















Vauhdin kehitys käyrät näyttävät potku harjoituksen keskivauhdin kehityksen viikossa. Tässä taulukossa ei ole otettu huomioon kertyneitä kilometrejä. Joten huiput osuvat sellaisille viikoille, joissa on vain kisattu tai vedetty yksi tai kaksi kovavauhtista harjoitusta.

















Kesä meni tuloksellisesti loppujenlopuksi ihan OK. MM-kisoita sprintistä 7. sija ja viestissä maailmanmestaruus Hannun ja Kaitsun kanssa. Lisäksi loppukaudesta tuli pudotettua apina selästä ja huomattua, että Hannun vauhdissakin kestää (Nakkilan SM-maraton loppukiri tappio) ja Kaitsutkin voi päihittää (Leppävirta loppukiri), kunhan hänellä on alla riittävän rankka edellinen päivä (ja yö). Maastopotkujakin oli aivan kiva kokeilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti